Liiga pääsee julkaisemaan otteluohjelmansa, mutta alkavatko pelit ajallaan?
Urheilu.com ennätti tuskin julkaista kiekkomaailman raastavaa epävarmuutta käsittelevän artikkelin, kun keskiviikkoilta muutti kotoisen SM-liigan osalta kaiken. Tai siis ainakin melkein ja ainakin periaatteessa.
Joka tapauksessa Suomen hallitus tiedotti keskiviikkoiltana, että kaikki yleisötapahtumien poistumisrajoitukset poistuvat 1. lokakuuta alkaen, ellei koronavirustilanne selkeästi pahene.
- Olemme helpottuneita ja kiitollisia hallituksen eilisestä päätöksestä, joka mahdollistaa tulevan kauden suunnitelmien eteenpäin viemisen nyt lyhyellä aikavälillä. Suunnitelmia on valmiina useampia, ja työstämme niistä nyt yhdessä seurojen kanssa ohjelman tulevalle kaudelle, Liigan kilpailutoimenjohtaja Arto I. Järvelä kommentoi tilannetta tuoreeltaan.
Valmiuslaki purettiin maanantain ja tiistain välisenä yönä, mutta vielä toistaiseksi voimassa olevat rajoitukset perustuvat tartuntatautilakiin, jonka mahdollistamia rajoituksia on huomattavasti kevyempi ottaa käyttöön, mutta ne ovat siitä huolimatta järeä työkalu.
On helppo ennakoida, että mikäli paljon puhuttu ja spekuloitu taudin toinen aalto alkaa riivata syksyllä, rajoituksia ei pureta tai niitä jopa kiristetään. Liiga ei kuitenkaan aikaillut tilanteessa, vaan ilmoitti julkaisevansa tämän hetken tietoihin perustuvan otteluohjelman juhannuksen jälkeen.
Muuta vaihtoehtoa sillä ei olekaan. Kausikorttikauppa pitää saada toden teolla käyntiin ja sitä helpottaa konkreettinen päivämäärä kauden alkamiselle sekä otteluohjelma. Valtaosa liigaseuroista tekee viime kaudelta(kin) tappiota, toiset enemmän toiset vähemmän.
Runkosarja on tärkein
Koronaepävarmuuden kestäessä Liiga on laatinut lukuisia eri versioita ensi kauden otteluohjelmasta. Ykkösprioriteetti on koko ajan ollut se, että 60 ottelun runkosarjasta ei luovuta, vaan tarvittaessa kautta lyhennetään pudotuspelejä supistamalla.
Se on järkevää, sillä 30 kotiottelua ovat merkittävä kivijalka seurojen taloudelle. Mikäli kausi pääsee alkamaan 1. lokakuuta kuten nyt kaavaillaan, ei pudotuspeleistäkään tarvitse tinkiä. Ellei maailma vallan mullistu, alkavat ensi kevään MM-kisat ennätysmyöhään, vasta toukokuun 22. päivä.
Ilman koronarajoituksia kausi olisi todennäköisesti alkanut 10. tai 11. syyskuuta, joten nyt puhuttaisiin ainoastaan kolmen viikon viivästyksestä. Siinä ajassa joukkueet olisivat pelanneet 7-8 ottelua.
Nyt puhutaan siis käytännössä tilanteesta, jossa runkosarja päättyisi maalis-huhtikuun vaihteessa ja pudotuspelien ensimmäinen kierros muutamaa päivää myöhemmin. Mestari olisi selvillä viimeistään toukokuun puolivälissä.
Millä mittarilla?
Jos huonosti käy, nurkan takana vaanii kuitenkin mörkö, eikä nyt ole kyse Marko Anttilasta. Sellaista ennustajaa kun ei olekaan, joka pystyisi sataprosenttisella varmuudella loihtimaan paikkansapitävän skenaarion Suomen koronatilanteesta lokakuun alussa.
Hallitus ei ole määritellyt millään tavalla, mitä sellainen koronatilanteen paheneminen, joka johtaa rajoitusten kiristämiseen, konkreettisesti tarkoittaa. Toistaiseksi Suomessa on todettu hieman yli 7000 tartuntaa. Parantuneita on yli 6000, sairaalahoidossa 26, joista kaksi teho-osastolla. Koronaviruksen aiheuttamaan tautiin kuolleita on 326.
Enimmillään sairalaahoidossa olevien määrä oli 9. huhtikuuta, jolloin heitä oli 244. Tehohoitoon potilaista oli joutunut 82. Kuolleita oli tuolloin 42.
Valtaosassa maata mitään epidemiaa ei ole missään vaiheessa ollutkaan, isompina ryppäinä virusta on esiintynyt lähinnä vain pääkaupunkiseudulla.
Millä mittarilla tilanteen pahenemista ensisijaisesti arvioidaan? Tartuntojen, normaalissa sairaalahoidossa olevien, teholle joutuneiden vai kuolleiden määrällä? R0-luvulla? Vai kaikilla näillä jonkinlaisin painotuksin?
Kuinka moni jää kotiin?
Jos virus karkaa syyskuussa hoivakotiin ja tappaa 15 heikkokuntoista vanhusta, kuinka voimakkaasti yhteiskuntaa lyödään kiinni? Vai lyödäänkö ollenkaan, jos kyse on tämäntyyppisestä yksittäistapauksesta?
Kun ihmisiä joutuu sairaalaan ja kuolee, alkaa huuto sosiaalisessa mediassa ja keskustelupalstoilla. Se vaikuttaa koronauutisoinnin sävyyn perinteisessä mediassa, kuten kevättalven ja kevään mittaan näimme. Paine rajoitusten kiristämistä kohtaan kasvaa eksponentiaalisesti.
Ja kun politiikassa on aina merkitystä myös sillä, miltä jokin asia näyttää.
Tuo nyt asetettu maaginen päivämäärä 1. lokakuuta ei toki koske ainoastaan jääkiekon SM-liigaa, vaan ainakin osittain muitakin talven palloilusarjoja - ja jalkapallokauden viimeisiä kierroksia.
On eri asia järjestää ottelutapahtuma esimerkiksi tuhannen katsojan salibandyareenalla ilman mitään rajoituksia kuin tehdä se edes jonkinlaisten rajoitusten ollessa voimassa.
Ja sitten on vielä muuan kysymys. Millä tavoin urheilua seuraava kansa käyttäytyy? Kuinka moni jää vielä lokakuussakin kotiin, olipa rajoituksia voimassa tai ei?
