Kolumni: Jos Puljujärven NHL-ura ei urkene Kärpissä, löytyy syy peilistä
Maanantai-ilta antoi jo vahvaa osviittaa ja tiistai toi vahvistuksen: Jesse Puljujärvi palaa kolmen Pohjois-Amerikan vuoden jälkeen kotimaan liigajäille, tuttuun kärppäpaitaan.
"Maitojuna" huudettiin sosiaalisessa mediassa ja muuallakin melko nopeasti, kuten tällaisissa tapauksissa asiaan kuuluu. Silti ei ole epäilystäkään siitä, etteikö paluupäätös olisi Puljujärven uran kannalta oikea.
Asiat Edmonton Oilerisin kanssa näyttivät livahtaneen umpisolmuun, eikä sekoileva organisaatio ole paras paikka nuorelle, vielä uransa alkutaipaleella olevalle pelaajalle. Etenkään, kun vaikuttaa siltä, ettei Puljujärvi oli pelaajana yhtä itseohjautuva kuin 2016 maailmanmestarijoukkueen ketjukaverinsa Sebastian Aho ja Patrik Laine.
Puljujärven tähänastista NHL-uraa voisi kuvata ontuvalla uintivertauksella. Ykköskierroksen varaus nakattiin kyllä altaan syvään päähän, mutta hän onnistui pulikoimaan ainoastaan koiraa. Odotusarvona olivat kuitenkin linjakkaat kroolivedot.
***
Liigaan Puljujärven pitäisi olla kaiken järjen mukaan tähtipelaaja. Hän on harjoitellut kesästä asti laadukkaassa kärppävalmennuksessa ja se on tehnyt taatusti hyvää. Lisäksi liigassa pystyy jossain määrin harjoittelemaan pelikaudenkin aikana, kun NHL:ssa lähinnä otellaan ja matkustetaan.
Kärpissä Puljujärvi saa myös taatusti riittävän määrän yksilöllistä ohjausta niin Mikko Mannerin johtamalta valmennukselta kuin joukkueen konkariosaston pelaajiltakin. 951 NHL-ottelun Jussi Jokinen esimerkiksi on melko sopiva kaveri kertomaan, mitä isossa show'ssa pärjääminen vaatii. Myös esimerkiksi Lasse Kukkosella, Janne Pesosella ja Mika Pyörälällä on sanansensa sanottavana jääkiekko-nimisestä pelistä.
Eikä Kärpissä mikään tule ilmaiseksi. Puljujärvi on harjoitellut Michal Kristofin ketjussa ja pelannee siinä myös perjantain CHL-avauksessa, mutta kilpailu laitahyökkääjän paikoista on kovaa.
Edellä mainitut vanhat konnat Jokinen, Pesonen ja Pyörälä rohmuavat oman siivunsa peliminuuteista ja niitä kärkkyvät ahnaasti myös harjoitusotteluissa tehokkaasti esiintyneet nuoret Jesse Koskenkorva, 20, ja Aku Räty, 18. Radek Koblizek ja Jasper Lindsten haluavat myös osansa vastuusta. Ja niin edelleen.
Kärppien kärkiketjuihin ei kävellä tuosta vain, sitä ei tee edes 139 NHL-ottelun Jesse Puljujärvi.
***
Kysymys kuuluukin, kirjataanko lukeman 139 perään vielä lisää taalaliigan taistoja?
"Upea juttu, että Jesse päätti tehdä meidän kanssamme koko kauden kattavan sopimuksen. Jesse on Kärppien oma kasvatti, jonka fysiikka, taidot ja lahjakkuus riittävät varmasti NHL:ään. Haluamme olla mukana auttamassa ja tukemassa Jesseä kohti sitä tavoitetta", totesi oululaisten urheilujohtaja Harri Aho.
Siinäpä se juju piileekiin. Oilersissa Puljujärvi jäi enemmän tai vähemmän oman onnensa nojaan, nyt kaikki mahdollinen apu on koko ajan saatavilla. Ellei ura näillä eväillä urkene uudelleen rapakon takana, löytyy syyllinen ainoastaan peilistä.
Muistatteko muuten vielä, kun Columbus Blue Jacketsin GM:ia Jarmo Kekäläistä pidettiin suunnilleen maanpetturina, kun hän ei varannut Puljujärveä kesällä 2016? Columbus oli tuolloin varausvuorossa kolmantena, eikä Kekäläinen todellisuudessa missään vaiheessa kovin vakavissaan edes harkinnut Puljujärven varaamista. Hän tiesi, että Auston Matthews ja Patrik Laine menevät numeroilla yksi ja kaksi ja oli iskenyt silmänsä Pierre-Luc Duboisiin.
Dubois kypsyi vielä kauden 2016-17 QMJHL-junioriliigassa ja vakiinnutti sen jälkeen kertarysäyksellä paikkansa sinitakkien hyökkäyskalustossa. Nyt hän on pelannut kahdessa kaudessa 164 NHL-ottelua ja nakuttanut niissä 47+62=109 pistettä, kun Puljujärven 139 matsin lukema kolmelta kaudelta on 17+20=37 ja NHL-tulevaisuus juuri nyt hämärän peitossa.
Koko keskustelu oli alunperinkin täysin turha ja vielä turhemmalta se vaikuttaa kolme vuotta myöhemmin.
